Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Vastatuuleen


Kevät menee eteenpäin kohisten ja jokainen päivä on tuonut lisää kevään merkkejä. Itselläni on noussut ihan  valtava pyöräkuume, oman pyöräni kitkuttaessa henkihieverissä viimeisiään. Yhdellä vaihteella olen ajellut ja löysillä ketjuilla. Olen välistä myös mennyt äitin vanhalla pyörällä, mutta kaipailen alle kunnon menopeliä.
 Kovassa vauhdissa saa ihan mahtavan vapauden tunteen, vähän niin kuin moottoripyörällä, mutta ilman pörinää. Vauhti on juuri sopiva, että ehtii havannoimaan ympärillä tapahtuvan luonnon heräämisen ja haistella kevään tuoksuja.  Kyllähän se lantakin keväällä haisee, sehän kuuluu lähtemättömästi tänne maaseudulle.


Minulla on toukokuun alussa synttärit ja toivon pelkästään uutta pyörää. Kolehti on ollut pystyssä ja toiveeni tulee toteutumaan. Uniin pyörä ei ole vielä tullut, mutta näin noin viikko sitten unen, että olin vampyyri ja lensin pitkin linnan tornia. Ensin minut muutettiin vamppyyriksi ja sitten ihmiset yrittivät lynkata minut . Minun kaulani ympärille sidottiin  hopeaketju, etten päässyt lentämään karkuun. Kurkkuni oli silloin tosi kipeä ja se sitten heijastui myös uniin.
Pääsiäisenä sain nauttia rakkaan siskon tyttöni seurasta. Vieraana oli myös äitini. Nautimme yhdessä seurustelusta, ruokailusta ja ulkoilusta. Viime viikko menikin oikeastaan ihan lomailu fiiliksillä.
Eilen aamusta heräsin hävyttömän aikaisin ja päässä jyskytti tuhat vasaraa. Juon tosi vähän alkoholia ja olin innostunut ottamaan illalla pari lasillista liikaa.
 Olin käynyt päivällä pitkän lenkin pyöräilemässä ja illalla viiniä litkiessä en muistanut oikeasti tasapanoittaa nesteitä. Kävin vielä illalla saunassa hikoilemassa ja tunsin sen sitten aamusta päässäni.
Puoleen vuoteen en ole saanut sellaista päänsärkyä. Tuntui, kun joku olisi vetänyt piikkejä silmiin. Otin voimakkaan särkylääkkeen heti noustuani ja yritin saada jotain kiinteää kurkusta alas. Hetken päästä halasin pönttöä ja oksensin päänsärkyäni. Sen verran oli särkylääke onneksi imeytynyt, että taittoi pahimman terän särystä.
Otin säryn muistutuksena itselle, miten kiitollinen saan olla säryttömistä päivistä. Tänään ei särky vaivannut päätä ja lähdin heti aamusta pyöräilemään. Vastatuulta tai ei, eteenpäin edelleen poljetaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti